| <Ruttokosmos> page <Ja Mina Nain Kuoleman> album page |
KadotusJa minä näin elämän kirkkaimpien veriverhojen takanalohikäärmeen pikimustien siipien alla leijuvan pimeyden, pilkan ja pahuuden Siellä, kaikkien taivaanrantojen takana oli kahlittuna hänen laumansa ikivanhan värittömän tulen ruhtinaat ja orjat ajattomuuden ja täyttymyksen kahleissa pedon merkki kullakin kehossaan Ja nyt minä kutsun Sinua oi, Suurin, Julmin ota minut pois tästä ajasta, kehosta murskaa minut jokaisella seitsemän pääsi sarvella kasta julmuuteesi, epäpyhään kolmiyhteyteen ota lapsesi, palvelijasi kuiluusi, tummaan tulimereen kadotukseen Ja katso! Minun vereni on Sinun sakeasta verestäsi poikinut lihani, käteni, lihakseni ja jänteeni tehty alttarikseksi julman ruoskasi kohteeksi terävien kynsiesi revittäväksi Ja katso! Minä annan Sinulle sieluni kunniaksesi, jalokiveksi yhteen kruunuistasi, noustakseni yli kuoleman harmaiden maiden ja peltojen ajattomuudesta loputtomuuden jatkuvuuteen täyttääkseni tahtosi Ja nyt minä kutsun sinua, oi Suurin, Julmin ota minut pois tästä ajasta, kehosta ota minut pois ota minut pois |